PULA-AREENAN HISTORIA - ALKUPERÄ JA HISTORIALLISET TAPAHTUMAT
Pula Arena: Pula: Muinainen roomalainen amfiteatteri meren rannalla.
Kroatiassa sijaitseva Pula Arena on yksi maailman parhaiten säilyneistä roomalaisista amfiteattereista. Siellä järjestettiin aikoinaan gladiaattoritaisteluita ja julkisia tapahtumia. Areenalle mahtui noin 23 000 katsojaa. Nykyään se on roomalaisen arkkitehtuurin ja Kroatian kulttuuriperinnön symboli. Kun vierailu Pula Arenalla, matkailijat voivat tutkia sen historiallisia kaaria ja kuvitella muinaisia spektaakkeleita kävellessään samoilla käytävillä, joilla gladiaattorit aikoinaan seisoivat. Pula-areena on myös suosittu konserttien ja festivaalien pitopaikka, jossa historia ja moderni kulttuuri yhdistyvät.
Pula Arenan rakentaminen
Pula-areena rakennettiin keisari Vespasianuksen hallituskaudella (69–79 jKr.). Areena oli osa Rooman laajentumista Dalmatiaan, mukaan lukien Istrian alue. Paikallisesta kalkkikivestä rakennettu amfiteatteri on muodoltaan elliptinen. Sen pituus on 132 metriä ja leveys 105 metriä. Julkisivu on noin 32 metriä korkea ja siinä on kolme kerrosta. Ylimmässä kerroksessa oli kaaria, joihin oli aikoinaan kiinnitetty katos suojaamaan yleisöä auringolta.
Ajaton ja kestävä rakenne
Pulan amfiteatteri on yksi maailman harvoista antiikin areenoista, joka on säilynyt täysin ehjänä kaikilta sivuiltaan, ja se on kooltaan maailman kuudenneksi suurin. Yleinen kysymys tästä rakennelmasta on, kuinka se on säilynyt tuhansia vuosia niin vähäisin vaurioin. Yksi keskeinen syy löytyy rakennusmateriaalien valinnasta. Pulan amfiteatteri rakennettiin pääasiassa kalkkikivestä. Materiaalit hankittiin paikallisesti, ja ne heijastavat tyypillisiä roomalaisia rakennusmenetelmiä, joiden tarkoituksena oli vahvistaa ja säilyttää rakennuksia. Areenan kaaret ovat sen tunnusomainen piirre; ne on suunniteltu ammattitaitoisesti kantamaan ylhäältä tulevia raskaita kuormia, mikä oli roomalaisissa amfiteattereissa laajalti käytetty tekniikka.
Maanalainen alue
Areenan alla sijaitseva hypogeum koostui tunneleiden ja huoneiden verkostosta. Näitä tiloja käytettiin villieläinten häkkien säilyttämiseen sekä gladiaattoreiden majoittamiseen ennen heidän esiintymistään areenalla. Nykyään maanalaisissa kammioissa on pysyvä näyttely nimeltä ”Viininviljely ja oliiviöljyn tuotanto Istriassa roomalaisaikana”. Näyttelyssä on esillä rekonstruoituja roomalaisia työkaluja, oliivimyllyjä, viinipuristimia sekä amforoita, joita käytettiin oliiviöljyn ja viinin varastointiin ja kuljetukseen. Se tarjoaa kävijöille käsityksen antiikin Istrian maatalouskäytännöistä.
Legenda Divic-rakennuksesta
Legendan mukaan Istriassa eli kauan sitten keijuja, jotka työskentelivät yöllä. Ne tanssivat niityillä ja metsissä ja näyttivät toisinaan itsensä ihmisille, mutta eivät koskaan tehneet kenellekään pahaa. Legendan mukaan nämä keijut toivat onnea ja olivat taitavia rakentajia. Sanotaan, että keijut rakensivat Pulan areenan. Ne kantoivat kiviä koko yön ja järjestelivät ne ympyrään rakentaakseen kaupunkinsa, jota kutsuttiin Divic-kaupungiksi (vanha slaavilainen sana ”diva” tarkoittaa ihme). Mutta koska ne olivat yön olentoja, ne pystyivät työskentelemään vain siihen asti, kunnes kukko lauloi. Kun kukko lauloi, niiden piti lopettaa työ ja paeta ennen kuin ihmiset ehtivät nähdä niitä.
Tämän vuoksi Divic-cityä ei koskaan saatu valmiiksi, ja siksi areenalla ei ole nykyään kattoa. Koko Istrian alueella on edelleen suuria kiviä, jotka keijut pudottivat maahan, kun kukon laulu keskeytti heidän työnsä. Tämä tarina sai todennäköisesti alkunsa siitä, että ihmiset olivat ihastuneita areenasta ja pitivät sitä ihmeenä.
Areena roomalaisaikana
Antiikin aikoina Pulan areenalla järjestettiin gladiaattoritaisteluja, eläinmetsästystä ja julkisia esityksiä. Nämä tapahtumat viihdyttivät väkijoukkoja ja osoittivat Rooman valtaa ja kulttuuria. Ihmiset kaikista yhteiskuntaluokista kokoontuivat tänne seuraamaan tapahtumia. Suurin osa gladiaattoreista oli entisiä orjia tai rikollisia, mutta joukossa oli myös vapaita kansalaisia, jotka ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi saadakseen tilaisuuden ikuiseen kunniaan. Uskotaan, että myös naiset osallistuivat toisinaan näihin kisoihin!
Areenan kohtalo keskiajalla
Länsi-Rooman valtakunnan romahdettua areenaa käytettiin pääasiassa paikallisten asukkaiden ravinnoksi tarkoitettujen eläinten laiduntamiseen. Ajoittain siellä järjestettiin myös markkinoita. 1300-luvulla Pulan talous ja väestö vähenivät, ja areenan merkitys hiipui. Malaria haittasi kaupungin kasvua, joten uusia rakennushankkeita toteutettiin vain vähän. Tämä kehityksen pysähtyminen auttoi säilyttämään areenan ulkoseinät, jotka ovat yhä pystyssä. Sen kaaret ja ikkunat kertovat areenan entisestä kauneudesta ja vahvuudesta.
Vuosien varrella säilynyt
Noin vuonna 1260 Aquileian patriarkka määräsi sakon ihmisille, jotka ottivat kiviä amfiteatterista. Myöhemmin, vuonna 1458, Pulan kaupunginvaltuusto antoi lain, jolla kiellettiin areenan kivien käyttö tai myynti. Suuri osa kivistä oli jo käytetty palatsien ja aukioiden rakentamiseen Venetsian vallan aikana.
Näistä toimenpiteistä huolimatta amfiteatterin kiviä jatkettiin seuraavien vuosisatojen aikana poistamista ja uudelleenkäyttöä. 1800-luvulla, noin vuonna 1840, alettiin pelätä, että Pulan amfiteatteri saattaisi kadota kokonaan. Ulkoseinien vahvistamiseen käytetyt rautatangot poistettiin, ja katsomoalueelta otettiin suuria lohkoja rakennusmateriaaliksi. Tämän vuoksi areenasta oli käytännössä tullut arvokkaan kiven louhos.
Tarina maailman suurimmasta solmiosta
1600-luvulla kroaatit käyttivät kaulassaan erottuvia bandanoita osana perinteisiä univormujaan. Naisten oli tapana antaa nämä bandanat rakkailleen ennen kuin nämä lähtivät sotaan, ja ne symboloivat uskollisuutta ja luotettavuutta. Ajan myötä solmio kehittyi eleganssin ja tyylin symboliksi kaikkialla Euroopassa.
18. lokakuuta 2003 Pulan areenalla luotiin maailman suurin solmio. ”Kravata oko Arene” -nimisen solmion pituus oli 808 metriä ja leveys 25 metriä, ja se oli valmistettu 9 015 neliömetristä punaista kangasta. Lähes sata lasta auttoi venyttämään valtavaa solmiota Pulan rantakadulla.
Pula Arena tänään
Nykyään Pula-areena on suosittu matkailunähtävyys ja vilkas tapahtumapaikka. Yksi sen tunnetuimmista tapahtumista on Pulan elokuvajuhlat, jotka alkoivat vuonna 1954 Jugoslavian elokuvajuhlina. Vuonna 1991 pidetyn tauon jälkeen se palasi vuonna 1992 Kroatian elokuvapalkintofestivaalina, joka tunnetaan paremmin nimellä Pulan elokuvajuhlat.
Elokuvien lisäksi areenalla on esiintynyt elävää musiikkia kuuluisien taiteilijoiden, kuten Luciano Pavarottin, Jose Carrerasin, Stingin ja Dua Lipan toimesta. Vaikka nämä konsertit eroavat suuresti antiikin Rooman gladiaattoritaisteluista, niillä on sama tavoite: viihdyttää yleisöä. Tällä tavoin Pula-areena palvelee edelleen sitä tarkoitusta, jota varten roomalaiset sen alun perin rakensivat. Jos kuitenkin haluat kokea amfiteatterin mahtavan arkkitehtuurin kaukana väkijoukkojen melusta, voit varata Pula Arena liput ja matkat löytää hetki rauhaa ja hiljaisuutta muinaisten kivien keskellä ennen illan juhlallisuuksien alkua.
Lue lisää Pula Areenasta ja sen historiasta!
Live-kiertueopas
Arena Pula Opastettu kierros
Liity Pula Arenan kierrokselle ja astu sisään 2000 vuotta vanhaan muinaiseen amfiteatteriin. Näe, missä 20 000 ihmistä katseli aikoinaan gladiaattoritaisteluja. Kävele kaikkien neljän alkuperäisen tornin läpi ja tutki maanalaisia tunneleita, joissa on roomalaisia esineitä. Kuule elävältä oppaalta todellisia tarinoita sen menneisyydestä ja muutoksesta kulttuurikeskukseksi. Varaa paikkasi kierroksella ja tutustu Pulan ikonisimpaan maamerkkiin läheltä!
ohita jono lippu
Arena Pula Skip-the-Line liput
Tutustu antiikin roomalaiseen amfiteatteriin Pula Arenan etusijajärjestyksessä myytävillä lipuilla. Pääset sisään amfiteatteriin ja maanalaiseen gladiaattorialueeseen. Näe aitoja roomalaisaikaisia esineitä ja tutustu 2000 vuoden historiaan pysyvässä näyttelyssä. Pulan amfiteatterin lipuilla saat täydellisen ja helpon vierailun tähän ikoniseen maamerkkiin. Varmista pääsylippusi jo tänään ja astu historiaan!